Yliopisto-opiskelijoitten usko ruotsin taitojen tarpeellisuuteen työelämässä on hieman hiipunut viime vuosina, käy ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.
Mukana oli 1 600 opiskelijaa, joille tehtiin kysely ennen ruotsin kurssia.
Kun vielä 2006–2007 lähes 60 prosenttia opiskelijoista uskoi tarvitsevansa ruotsia työelämässä, kolme vuotta myöhemmin eli 2009–2010 vastaava osuus oli pudonnut 45 prosenttiin.
Opiskelijoiden ruotsin taitoja ja asenteita selvitellyt dosentti Åsa Palviainen ei osaa sanoa, mikä tarkalleen on muutoksen syynä.
Hän arvioi kuitenkin, että ruotsin ylioppilaskokeen muuttuminen valinnaiseksi 2005 on voinut aiheuttaa myös asennemuutoksen: opiskelijat ovat tulkinneet vapaaehtoisuuden merkiksi siitä, ettei ruotsia enää tarvita niin kuin ennen.
Palviaisen oli alun perin määrä tutkia myös sitä, miten osaamiseen ja asenteisiin heijastuu se, onko ruotsin ylipäänsä kirjoittanut ylioppilastutkinnossa.
Se ei kuitenkaan oikein käynyt päinsä, koska käytännössä lähes kaikki yliopistoon valikoituneet olivat ruotsin kirjoittaneet.
Enemmistö myös suhtautui ruotsiin myönteisesti: yli puolet sanoi opiskelevansa ruotsia mielellään.
Tosin vain alle kolmannes olisi ottanut yliopiston ruotsin kurssin, mikäli se olisi ollut vapaaehtoinen. Yli puolet ei olisi sitä valinnut ja liki viidennes ei tiennyt, mitä olisi tehnyt.
Yli 70 prosenttia sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, että ruotsi on osa yliopisto-opintoja.
Naisten suhtautuminen ruotsia kohtaan oli positiivisempaa kuin miesten, mutta alueelliset erot olivat pienet. Tosin ne korostuivat juuri kysymyksessä siitä, arvioiko ruotsista olevan hyötyä töissä. Lännessä sille arvioitiin olevan enemmän käyttöä kuin idässä.
Kolmessa vuodessa asenteet ruotsin opiskelua kohtaan olivat muuttuneet hieman kielteisemmiksi, vaikka kyselyyn vastattiin viime vuoden maaliskuussa, eli ennen kuin keskustelu pakkoruotsista jälleen kiihtyi.
Palviainen esitteli tutkimustuloksia Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa perjantaina.
